joukkovoima.jpg

Tervetuloa Keskustanaisten kotisivuille

Elsi Katainen: Palkkatasa-arvo ei saa jäädä vaaliaseeksi

7.11.2014
Viikonloppu nosti tärkeän aiheen keskusteluun. Naisten ja miesten välinen palkkatasa-arvo odottaa toteutumistaan eikä aihetta pitäisi valjastaa minkään puolueen vaaliaseeksi.

Elsi Katainen: Turvaa vanhusten kotihoitoon!

29.10.2014
Loppusuorallaan olevan hallituksen toimet ovat tunnetusti eriarvoistaneet suomalaisia. Myös ikäihmiset tarvitsevat puolestapuhujaa päätöksentekoon. Minusta tehtävä sopii meille keskustanaisille erinomaisesti.

Helena Aaltonen: Puutu ja Puhu

25.11.2014 14:00:05
Tänä vuonna 25.11. YK:n Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä kampanjoidaan VALOA – EI VÄKIVALTAA –tapahtumissa Suomessa noin 60 paikkakunnalla.  Keskustanaiset ovat järjestämässä niistä noin 30. Kainuussa asia on koettu niin tärkeäksi, että jo 5 vuoden ajan on jaettu kynttiläviestejä ympäri maakuntaa, tänä vuonna 9 paikkakunnalla.

Nyt viestimme on Suomessa:

PUUTU ja PUHU,

MIES, TOIMI NAISIIN KOHDISTUVAA VÄKIVALTAA VASTAAN.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan paljon työtä: puuttumista väkivaltaan, välitöntä turvaa, kuten ystävän apua, auttava puhelin ja turvakoteja uhreille, asenteiden muutosta, että väkivalta tunnustetaan väkivallaksi, kasvatusta toimimaan ilman väkivaltaa, koulutusta tunnistamaan väkivallan mahdollisuus, neuvontaa väkivallasta irtautumiseksi, läheisten tukea uhreille ja yhteiskunnan rahoitusta. Meidän kaikkien asia on toimia monella tavalla väkivaltaa vastaan. Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia – se on meidän kaikkien asia. Tänä vuonna odotetaan miesten entistä vahvemmin tulevan mukaan ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Valoa-ei väkivaltaa -kampanjaa järjestävät Suomessa tavallisesti Nytkis-toimintaryhmät, joita on 15 paikkakunnalla. Kainuuseen emme ole vielä perustaneet Nytkis-ryhmää, mutta se on agendalla. Kajaanissa Keskustanaisten järjestämään kampanjointiin on osallistunut joskus muitakin poliittisia ja epäpoliittisia naisjärjestöjä ja kaikki halukkaat ovat tänäkin vuonna tervetulleita mukaan kampanjapaikoille.

Viime syksynä kampanjaan liittyi myös seminaaritilaisuus. Kajaanin Akateemiset Naiset järjestivät yhdessä Keskustanaisten ja muiden naisjärjestöjen kanssa tilaisuuden Biorexissä, missä katsottiin Peter Franzenin lapsuuden perheväkivaltakokemuksista kertova elokuva Tumman veden päällä, kuultiin alustukset Ensi- ja turvakotien liiton edustajalta sekä poliisilta ja poliisin sosiaalityöntekijältä.
Tilaisuuden tarkoituksena oli rohkaista osallistuneita puuttumaan väkivaltaan ja toimimaan väkivallan ehkäisemiseksi. Siellä myös neuvottiin, miten Kainuussa saa apua. Taiteen ja kulttuurin avulla kipeätkin asiat voi nostaa koskettavaan keskusteluun.

Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma ja ihmisoikeusloukkaus, joka on este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle yhteiskunnassa. Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskunnissa ja yhteiskuntaluokissa, ja kuka tahansa nainen voi kokea väkivaltaa riippumatta iästä, uskonnosta, kansallisuudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta tai koulutustaustasta.

Naiset kohtaavat väkivaltaa, henkistä tai fyysistä, useimmiten nykyisten ja entisten kumppaneidensa taholta, lähisuhteissa sekä työpaikoilla. Myös seksuaalinen väkivalta, prostituutioon pakottaminen ja naiskauppa ovat vakavia ihmisoikeusrikkomuksia.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan läheisissä suhteissa (sukulaisuus-, seurustelu-, ystävyys- ja tuttavuussuhteet) tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan yleisin muoto on parisuhdeväkivalta, joka viittaa avioliitossa, avoliitossa tai seurustelusuhteessa tehtävään väkivaltaan. Väkivalta lähi- ja parisuhteissakaan ei ole yksityisasia vaan se on rikos.

Parisuhdeväkivalta on merkittävä ongelma Suomessa. Valtaosa lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhreista on naisia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojen mukaan vuonna 2012 kuoli 17 naista nykyisen tai entisen mieskumppaninsa surmaamana.

Väkivalta on paljon yleisempää kuin mitä kuolemantapaukset kertovat. Yli 40 % suomalaisista naisista on EU:n julkaiseman tutkimuksen mukaan joutunut kokemaan väkivaltaa. Kaikella väkivallalla on ikäviä seurauksia. Väkivalta aiheuttaa uhrissa paitsi pelkoa, ahdistusta ja masennusta, usein myös fyysisiä vammoja.

Parisuhdeväkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. Vastuu väkivallasta on aina sen tekijällä.

Sekä parisuhdeväkivallan uhrit että tekijät tarvitsevat apua. Tarjolla on palveluita, joiden avulla väkivallan kierre pyritään katkaisemaan. Väkivaltaisesta parisuhteesta irrottautumiseen tarvitaan usein runsaasti aikaa, apua ja tukea.

Väkivallan uhrien tarvitsema nykyinen tuki on selvästi riittämätön. Palvelut ovat satunnaisia ja niiden saatavuudessa on suuria aluekohtaisia eroja. Euroopan Neuvoston suositusten mukaisesti jokaisessa maassa pitäisi olla yksi turvakotipaikka 10 000 asukasta kohti. Suomessa pitäisi tämän perusteella olla yli 500 turvakotipaikkaa, mutta niitä on vain noin 120. Kajaanissa on pieni turvakoti.

Keskustanaisten tehtävä on omalta osaltaan ja  muiden poliittisten naisjärjestöjen omalta osaltaan sekä kaikkien yhteisesti Nytkis-vaikuttamisella varmistaa, että Suomessa on seuraavassa hallitusohjelmassa konkreeettisia suunnitelmia naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien avun tarpeen täyttämiseksi. Suomi on hyväksynyt asiaa koskevan Istanbulin sopimuksen, mutta sen täytäntöönpano, ns. ratifiointi ei ole edennyt tyydyttävällä tavalla.

Tätä kirjoittaessa mieltäni liikuttaa Kuopion kauhistuttava lapsisurma, jossa äitiä epäillään surmateoista. Taas jouduimme kokemaan kauheuksia, joita varmasti olisi vähemmän, jos Keskustanaisten ajama lapsiperheiden kotipalvelu koskisi kaikkia lapsiperheitä, kuten ennen vanhaan. Tässäkin asiassa on yhä jaksettava toistaa tärkeitä esityksiä, jo talven mittaan, että hallitusohjelma sisältäisi riittävästi tukea lapsiperheille. Edustajakokoukseenkin ensi kesänä jää vielä kuntoon laitettavaa Suomessa.

Tulkaa ensi tiistaina valon viestin kanssa ihmisten luo. Valoa on toki lupa jakaa joka päivä.

Helena Aaltonen, pj.
Kainuun piiri

 

Kirsti Laamanen: Keskustanaiset, Keskustamiehet, Keskustanuoret, Keskustavanhat ja Vesaiset

6.11.2014 11:26:03

Pari viikkoa sitten kokoonnuimme Lappeenrantaan Kaakkois-Suomen vaalipiirin yhdistettyyn ehdokaskoulutustilaisuuteen ja piirien työvaliokuntien palaveriin. Käytiin läpi piirien yhteistä vaalisuunnitelmaa, vaalibudjettia ja sovittiin yhteisiä toimintatapoja vaalikampanjoinnin aikana. Keskustelu kävi välillä vähän korkeilla laineilla, kun mietittiin naisten vähäistä osuutta ehdokasjoukossa. Osa piireistä oli onnistunut tavoitteessa saada noin puolet naisia mukaan, mutta kokonaisuudessaan uuden vaalipiirimme Keskustan listoilla on vain kolmasosa naisia.

Ei varmaankaan ole kyse siitä, että naisia ei olisi kannustettu ja kysytty lähtemään mukaan, mutta kynnys meillä naisilla on korkealla lähteä laittamaan itsensä ja rahansa likoon puolueen eteen. Osalla painavat perhesyyt, osalla painaa pelko omasta riittämättömyydestä tai mielenkiinto ei riitä astua kansanedustajan saappaisiin tietäen, kuinka paljon paneutumista, uhrautumista ja intohimoa yhteisten asioiden hoitaminen vaatii. Ja tarvitaan kai siinä vähän kilpailumieltäkin. Niin että vaikka me piireissä kuinka päättäisimme  etsiä yhtä monta nais- ja miesehdokasta, lopputulos on kuitenkin aina henkilökohtainen päätös. Lämmin kiitos kaikille Keskustan eduskuntavaalityöhön lähteville naisille!

Puhuimme myös hyvistä  käytännöistä vaalipiirin sisällä. Piirin järjestämiin tilaisuuksiin ja kokouksiin olisivat kaikki oman vaalipiirin ehdokkaat tervetulleita. Joku lohkaisi keskustelun aikana, että ovatko miesehdokkaatkin tervetulleita naisten kokouksiin ja tilaisuuksiin jatkaen juttua vielä niin, että pitäisikö perustaa Keskustamiehet, johon vastapäätä minua istunut seniorikeskustalainen tokaisi huumorin pilke silmäkulmassa että …ja myös Keskustavanhat!!!

Minuahan ei paljon tarvitse ärkytellä, kun huulilta kirpoaa lievästi sapekas vastapuheenvuoro:” Tottahan toki voitte perustaa Keskustamiehet, me naiset annamme mielellämme ohjeita ja vinkkejä toiminnan viriämiseksi sekä voimme jakaa parhaita käytäntöjä kuinka saadaan mukaan uusia ihmisiä ja levitetään innostusta järjestötoimintaan!”  Kuinka tuo vanha tuttu vedätyksen aihe aina vaan saa minut syttymään niin sanotusti tulille! Olemmeko uhka joillekin keskustamiehille, vaikkapa vaalien lopputulosta ajatellen? Keneltä keskustalaiselta naisten toiminta on viemässä pois jotakin? Onko puolueemme sisällä sittenkin suvaitsemattomuutta, mitä oman piirijärjestömme sisällä en ole havainnut. Yhdessä olemme puolueen asioita tuumailleet ja tapahtumia järjestäneet ja keränneet yhteen kaiken ikäisiä miehiä ja naisia.

Toimitaan me naiset voimiemme mukaan puhaltaen yhteen hiileen koko puolueen kanssa, Juhan joukkoon on mukava kuulua! Taitaa olla niin että sen ovat  huomanneet muissakin puolueissa, saimme nimittäin uuden naiskansanedustajan Keskustan riviin  ja  perussuomalaisten riveissä  se miinustaa yhdellä. Saa nähdä kuinka monta tulijaa meidän riveihin vielä on ennen kevään vaaleja, siihen pyritään että mahdollisimman monta!

 Kirsti Laamanen, keskustanaisten hallituksen jäsen

 

Seija Kuikka: Lähipalvelukeskuksista ratkaisu kyläkoulujen alasajoon?

22.10.2014 14:20:23

Mennyt kesä oli kertakaikkisen ihana ja lämmin – heillekin, joilla ei ollut pitkää kesälomaa,  lämpimät illat mahdollistivat pitkät kävelyretket, telttailun ja kaikenlaisen luonnosta nauttimisen. Voimia kerättiin syksyyn ja tulevaan talveen.

Kuntapäättäjät aloittavat jokasyksyisen väännön kuntien talousarvioista, säästökohteista, veroprosenteista ja investoinneista. Kouluverkon harventaminen on ollut ja on ykköstoimenpiteitä  kaikissa kunnissa. Jostakin syystä ajatellaan, että pienten kyläkoulujen sulkeminen pelastaa kuntatalouden. Jo 1990-luvun alusta lähtien perusasteen alakouluja on lakkautettu noin sadan koulun vuosivauhdilla.  Tähän on ollut monia syitä. Yksi painava peruste on muuttoliike ja se, että peruskouluikäisten oppilaiden määrä on pienentynyt valtakunnan tasolla koko 2000-luvun alun. Myös poliittiset päätökset ovat ohjanneet kouluverkkoa. Pienkoululisä poistettiin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksessa eduskunnan päätöksellä silloisen opetusministeri  Antti Kalliomäen (sd) esityksestä vuonna 2006. Myös ideologisia argumentteja on käytetty. Joidenkin mielestä pienille kyläkouluille ominaisesta yhdysluokkaopetuksesta olisi luovuttava. Toisaalta on tuotu esiin, että uudet opetussuunnitelmat rohkaiset yhdysluokkatyyppiseen opetukseen, jossa on eri-ikäisiä oppilaita samassa tilassa ja samalla tunnilla, ja jossa vanhemmat oppilaat toimivat nuoremman esikuvina. Lisäksi tytöt ja pojat voisivat olla yhteisillä  liikuntatunneilla, ja yleensäkin oppilaat halutaan pois luokista oppimaan toiminnan kautta.

Kouluverkon harventaminen ei ole taloudellisestikaan yksinkertainen yhtälö. Kun kouluverkko harvenee, se väistämättä lisää koulukyytien kustannuksia. Harvaan mutta kauttaaltaan asutetussa Suomessa koulumatkojen pituus herkästi kasvaa. Nykyinen säännös siitä, että edestakainen koulumatka ei saa ylittää 2.5 tuntia  paukkuu herkästi yli, jos kouluverkkoharvennus jatkuu nykyisellään.

Mielestäni esi-ja perusopetuksen tulee olla tulevaisuudessakin lähipalvelua. Olisi myös hienoa, että nuoremme voisivat käydä toista astetta ja lukiota kotoa käsin. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan toteudu tänä päivänä. Nuoremme ovat asuinpaikastaan riippuen hyvin eriarvoisessa asemassa. Olisikin otettava nykyteknologia  käyttöön – digitaaliset palvelut, verkossa suoritettavat kurssit, jotka mahdollistavat sen, että nuoret suorittavat osan kursseistaan kotoa käsin.

Koska keskusteluissa nousevat myös taloudelliset kysymykset esiin, on välttämätöntä hakea myös uusia tapoja tuottaa palveluita. Maaseudun lasten kohtuuttomiksi venyvät koulumatka-ajat eivät ole kenenkään etu, joten pieniä kyläkouluja tarvitaan edelleen. Mikkelissä mallinnettiin lähipalvelukeskusmallia, jossa olemassa olevien kyläkoulujen ympärille ja niitä hyödyntäen rakennettiin uusia palvelujen tuottamistapoja, ja niitä otettiin koeajaksi käyttöön. Näitä palveluja olivat erityisesti kyläruokala, avoimet työpajat ja digisali. Lähipalvelukeskuksia voi olla maaseudulla, mutta myös kaupungeissa. Myös uudessa sote- järjestämislaissa lähipalvelut nostetaan keskiöön. Yhtenä mahdollisuutena on hyvinvointipalvelujen entistä tehokkaampi yhdistely ja  julkisten tilojen (koulut, terveysasemat, entisten kuntataajamien virastotalot ym.) yhteiskäyttö. Tällainen poikkihallinnollinen tilojen tehokas käyttö mahdollistaa lähipalvelujen tuottamisen ja antaa lisäaikaa monelle pienelle koululle. Tutkimukset osoittavat, että opiskelu pienryhmissä ja pienemmässä sosiaalisessa ympäristössä voi olla huomattavasti tehokkaampaa ja parempaa kuin suuressa yksikössä.

Kouluverkon harventaminen lisää vääjäämättä muuttoliikettä haja-asutusalueilta keskuksiin. Tämä kehitys ei ole kuitenkaan väistämätöntä. Olemmeko kenties jo myöhässä? Nyt kiireesti käyttämään luovuutta, nykyteknologiaa ja poikkihallinnollista yhteistyötä, joilla edistetään maaseudun elävänä pysymistä ja perusopetuksen säilymistä lähipalveluna kaikkialla Suomessa.   

Seija Kuikka
Etelä-Savon Keskustanaisten puheenjohtaja, Keskustanaisten hallituksen jäsen


 

Varsinais-Suomen Keskustanaiset: Lukiot ja ammattikoulut tulee säilyttää lähipalveluina

4.11.2014 Varsinais-Suomen Keskustanaiset edellyttävät, että kaikilla kansalaisilla on oltava tasapuoliset mahdollisuudet saada koulutusta asuinpaikasta riippumatta.

Anneli Jäätteenmäki: Miksi naisten ja miesten välinen palkkaero ei kapene?

3.11.2014 Vuonna 1990 naisen euro oli 80 senttiä. Neljännesvuosisata on kulunut ja ero on kaventunut kolme senttiä. Missä vika kun palkkaero on edelleen todellisuutta?

Avain-lehti

 
Avain_2_2014_kansi.jpg
 

Avain-lehti, erilainen naistenlehti
Tutustu, ihastu ja tilaa!




Osallistu

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa