joukkovoima.jpg

Tervetuloa Keskustanaisten kotisivuille

Elsi Katainen: Turvaa vanhusten kotihoitoon!

29.10.2014
Loppusuorallaan olevan hallituksen toimet ovat tunnetusti eriarvoistaneet suomalaisia. Myös ikäihmiset tarvitsevat puolestapuhujaa päätöksentekoon. Minusta tehtävä sopii meille keskustanaisille erinomaisesti.

Elsi Katainen ei hyväksy matkakorvausten omavastuuosuuden korottamista

22.10.2014
Kansanedustaja Elsi Katainen ei kannata hallituksen esitystä sairausvakuutuslain muuttamista niin, että matkakustannusten omavastuuta korotettaisiin. Eduskunta keskusteli hallituksen lakiesityksestä myöhään tiistai-iltana. Elsi Katainen pitää hallituksen esitystä epätasa-arvoisena.

Seija Kuikka: Lähipalvelukeskuksista ratkaisu kyläkoulujen alasajoon?

22.10.2014 14:20:23

Mennyt kesä oli kertakaikkisen ihana ja lämmin – heillekin, joilla ei ollut pitkää kesälomaa,  lämpimät illat mahdollistivat pitkät kävelyretket, telttailun ja kaikenlaisen luonnosta nauttimisen. Voimia kerättiin syksyyn ja tulevaan talveen.

Kuntapäättäjät aloittavat jokasyksyisen väännön kuntien talousarvioista, säästökohteista, veroprosenteista ja investoinneista. Kouluverkon harventaminen on ollut ja on ykköstoimenpiteitä  kaikissa kunnissa. Jostakin syystä ajatellaan, että pienten kyläkoulujen sulkeminen pelastaa kuntatalouden. Jo 1990-luvun alusta lähtien perusasteen alakouluja on lakkautettu noin sadan koulun vuosivauhdilla.  Tähän on ollut monia syitä. Yksi painava peruste on muuttoliike ja se, että peruskouluikäisten oppilaiden määrä on pienentynyt valtakunnan tasolla koko 2000-luvun alun. Myös poliittiset päätökset ovat ohjanneet kouluverkkoa. Pienkoululisä poistettiin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksessa eduskunnan päätöksellä silloisen opetusministeri  Antti Kalliomäen (sd) esityksestä vuonna 2006. Myös ideologisia argumentteja on käytetty. Joidenkin mielestä pienille kyläkouluille ominaisesta yhdysluokkaopetuksesta olisi luovuttava. Toisaalta on tuotu esiin, että uudet opetussuunnitelmat rohkaiset yhdysluokkatyyppiseen opetukseen, jossa on eri-ikäisiä oppilaita samassa tilassa ja samalla tunnilla, ja jossa vanhemmat oppilaat toimivat nuoremman esikuvina. Lisäksi tytöt ja pojat voisivat olla yhteisillä  liikuntatunneilla, ja yleensäkin oppilaat halutaan pois luokista oppimaan toiminnan kautta.

Kouluverkon harventaminen ei ole taloudellisestikaan yksinkertainen yhtälö. Kun kouluverkko harvenee, se väistämättä lisää koulukyytien kustannuksia. Harvaan mutta kauttaaltaan asutetussa Suomessa koulumatkojen pituus herkästi kasvaa. Nykyinen säännös siitä, että edestakainen koulumatka ei saa ylittää 2.5 tuntia  paukkuu herkästi yli, jos kouluverkkoharvennus jatkuu nykyisellään.

Mielestäni esi-ja perusopetuksen tulee olla tulevaisuudessakin lähipalvelua. Olisi myös hienoa, että nuoremme voisivat käydä toista astetta ja lukiota kotoa käsin. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan toteudu tänä päivänä. Nuoremme ovat asuinpaikastaan riippuen hyvin eriarvoisessa asemassa. Olisikin otettava nykyteknologia  käyttöön – digitaaliset palvelut, verkossa suoritettavat kurssit, jotka mahdollistavat sen, että nuoret suorittavat osan kursseistaan kotoa käsin.

Koska keskusteluissa nousevat myös taloudelliset kysymykset esiin, on välttämätöntä hakea myös uusia tapoja tuottaa palveluita. Maaseudun lasten kohtuuttomiksi venyvät koulumatka-ajat eivät ole kenenkään etu, joten pieniä kyläkouluja tarvitaan edelleen. Mikkelissä mallinnettiin lähipalvelukeskusmallia, jossa olemassa olevien kyläkoulujen ympärille ja niitä hyödyntäen rakennettiin uusia palvelujen tuottamistapoja, ja niitä otettiin koeajaksi käyttöön. Näitä palveluja olivat erityisesti kyläruokala, avoimet työpajat ja digisali. Lähipalvelukeskuksia voi olla maaseudulla, mutta myös kaupungeissa. Myös uudessa sote- järjestämislaissa lähipalvelut nostetaan keskiöön. Yhtenä mahdollisuutena on hyvinvointipalvelujen entistä tehokkaampi yhdistely ja  julkisten tilojen (koulut, terveysasemat, entisten kuntataajamien virastotalot ym.) yhteiskäyttö. Tällainen poikkihallinnollinen tilojen tehokas käyttö mahdollistaa lähipalvelujen tuottamisen ja antaa lisäaikaa monelle pienelle koululle. Tutkimukset osoittavat, että opiskelu pienryhmissä ja pienemmässä sosiaalisessa ympäristössä voi olla huomattavasti tehokkaampaa ja parempaa kuin suuressa yksikössä.

Kouluverkon harventaminen lisää vääjäämättä muuttoliikettä haja-asutusalueilta keskuksiin. Tämä kehitys ei ole kuitenkaan väistämätöntä. Olemmeko kenties jo myöhässä? Nyt kiireesti käyttämään luovuutta, nykyteknologiaa ja poikkihallinnollista yhteistyötä, joilla edistetään maaseudun elävänä pysymistä ja perusopetuksen säilymistä lähipalveluna kaikkialla Suomessa.   

Seija Kuikka
Etelä-Savon Keskustanaisten puheenjohtaja, Keskustanaisten hallituksen jäsen


 

Marja Peltomäki: Yrityksistä kasvua ja työtä - Naisyrittäjyys on ykkösjuttu!

10.10.2014 9:31:37

Keskustan johto päätti kesäkokouksessaan käynnistää lokakuussa työllisyyskeskustelun vastavetona hallituksen heikoille toimille talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Työllisyyskeskustelun tavoitteena on hakea ratkaisuja siihen, miten talous saadaan kasvuun ja kuntoon ja ihmisille työtä.

Yrittäjyyden edistämisellä ja yritysten kannusteloukkujen purkamisella on keskustelussa merkittävä osa. Mikä on naisyrittäjyyden rooli taloustalkoissa? Onko ylipäätään syytä tarkastella yleistä yrittäjyyttä ja naisyrittäjyyttä erikseen?  Kyllä on. Ja näiden keskustan aloitteesta käytävien työllisyyskeskustelujen lomaan on jo aikakin lisätä omaksi kehittämiskohteekseen naisyrittäjyys ja yksinyrittäjyys.

Aluksi hieman taustaa. Kun kansainvälinen taantuma kuusi vuotta sitten iski, se heijastui ryminällä Suomen yrityskenttään ja työvoimalukuihin. Kuten tiedämme, taantuma on tämän hallituskauden aikana kasvanut syväksi lamaa muistuttavaksi tilaksi. Työttömänä on jo lähes 7,5 % väestöstä. Taantuman on ennustettu vaikuttavan jo merkittävästi julkisensektorin palvelurakenteeseen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen. Uutisissa työttömyysluvut ja yritysten ahdinko ovat jatkuvasti esillä.  Vaaditaan vahvoja toimia edistää työllisyyttä keinona panostaa elinkeinopolitiikkaan - siis luoda työllistäviä yrityksiä.

Keskusta esitti kesällä välikysymyksen hallituksen toimista edistää yritysten toimintaa ja työllisyyttä, samalla esiteltiin 24 toimenpiteen lista työllisyyden parantamiseksi. Yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta listalla olivat muun muassa viiden prosentin yrittäjävähennys pk-yrityksissä, investointien vapaa poisto-oikeus sekä yksinyrittäjien tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen

Taustalla on ajatus siitä, että yrittäjyys, vaikka pienimuotoisenakin, voi olla ratkaisu taloustilanteen kohentamiseen. On totta, että laajasta mikroyritysten verkostosta voidaan etsiä merkittävää kasvua. Mutta miten tähän tavoitteeseen liittyvissä toimenpiteissä huomioidaan yksinyrittäjät ja naisyrittäjät? Kuuluuko heidän äänensä?

Yrityselämän suulla puhuvat usein keskisuurten ja suurten yritysten edustajat. Kuitenkin valtaosa (94 %) suomalaisista yrityksistä on alle kymmenen henkilön ns. mikroyrityksiä. Yksinään yritystoimintaa harjoittavia on yli 160 000 eli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä ja niiden suhteellinen osuus kaikista yrityksistä kasvaa jatkuvasti. Naisyrittäjiä on 84 000, eli kolmannes kaikista yrittäjistä. Merkittävää on myös, että naiset toimivat yrittäjinä yksinään selvästi useammin kuin miehet.

Kolme neljäsosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yhden henkilön yritysten toimialoja ovat tyypillisimmin koulutus- ja henkilöpalvelut, kuten ne tutut parturit ja kauneushoitolat, sekä erilaiset sosiaali-, hoiva- ja terveyspalvelut. Naisyrittäjien määrä on kasvanut koko 2000-luvun. Kotitalousvähennysjärjestelmä, kuntien palvelutuotannon avautuminen kilpailulle ja ostopalvelujen lisääntyminen sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat olleet eräitä tärkeitä kasvusysäyksen antajia.

Mitä edistämistoimia naisyrittäjät odottavat? Naisyrittäjyyteen kohdistuvien toimien tulisi olla luonteeltaan pysyviä, johdonmukaisia, pitkäkestoisia ja yrittäjyyteen kannustavia. Naisten harjoittama yritystoiminta tulisi myös huomioida paremmin tilastoinnissa ja sitä kautta elinkeinopoliittisessa valmistelussa. Ilman tietoa sektoria ei voida kehittää.

Yritysten kasvun mahdollistaminen vaikuttaa suoraan työllistämisvaikutuksiin eli niihin tavoitteisiin, joita yhteiskunta yrittäjäkentältä toivoo. Merkittävimpänä ongelmana yksinyrittäjät pitävät liian suuria työn sivukuluja ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Sivukuluja pitäisi voida alentaa tuntuvasti, jotta kynnys ensimmäinen työntekijän palkkaamiseen madaltuu.

Haasteita on myös muita kun asiaa katsotaan yksinyrittävien ja naisyrittäjien näkökulmasta. Jotta naisyrittäjyys voisi kukoistaa, tarvitaan nykyistä ponnekkaampia toimia sosiaaliturvan sekä yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamista, toisin sanoen vanhemmuudesta aiheutuvan kustannusrasitteen epätasapainon oikaisua naisvaltaisilla toimialoilla. Asia on vanha tuttu monista politiikkaohjelmista, mutta edelleen ratkaisematta.

Lisäksi on mahdollistettava, että vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittaminen sekä perhevapaiden käytön mahdollisuus yksinyrittäjille. Malliksi viimeksi mainittuun on esitetty esim. yrittäjien sijaispalvelujärjestelmää.

On myös rohkeasti poistettava yrittäjänaisten ja palkansaajanaisten välinen kuilu äitiys- ja vanhempainvapaasta. Yrittäjänaisten tilannetta helpottaisi esimerkiksi verovähennysoikeuden luominen yrittäjäperheen alle 10-vuotiaan sairaanlapsen hoidon järjestämisestä aihetuvista kustannuksista. Se ja äidin raskauden aikaiset sairauspoissaolot voisi nivoa yhdeksi kokonaisuudeksi, jolloin karenssi raskaudesta johtuvista poissaoloista rasittaisi vain kerran raskauden aikana äidin työnantajaa tai yrittäjä-äitiä.

Yritystukijärjestelmää tulee uudistaa ja kehittää tukimuotoja, jotka huomioivat paremmin ns. naisten edustamien toimialojen tarpeita. Lisäksi voidaan laatia kartoitus kasvupotentiaalia omaaviin palvelualoihin keskittyvän yrityshautomotoiminnan kehittämisedellytyksistä ja tarpeista.

Naisyrittäjien ja yksinyrittäjien potentiaali ja kasvumahdollisuudet tulee ottaa tosissaan. Kaikki toimet pienten yritysten elinmahdollisuuksien parantamiseksi ovat tärkeitä kasvun ja työllisyyden kannalta. Naisyrittäjyyteen kannattaa panostaa - ja panostuksen aika on nyt!

Marja Peltomäki, Keskustanaisten hallituksen jäsen


 

Elsi Katainen: Lapsiperheet hallituksen jyrän alle!

18.9.2014 21:41:07

Tällä viikolla eduskunta käsittelee hallituksen ensi vuodelle tekemää budjettiesitystä. Siinä on monia epäkohtia, mutta yksi suurimmista on pieni- ja keskituloisten hyvinvoinnin perustan murentaminen. Keskustan eduskuntaryhmässä tehtiin laskelma siitä, miten paljon tavallinen työssäkäyvä kahden lapsen perhe budjetin myötä häviää. Eilen mediassakin paljon julkisuutta saaneen laskelman lopputulos on melkein tuhat euroa. Sitä ei millään voi hyväksyä! Suomen valtion talous on saatava nousuun työllisyyden lisäämisellä, yritysten, viennin ja kotimaisen työn tukemisella, ei pieni- ja keskituloisten selkänahasta!
 
Oikeudenmukainen perhepolitiikka lisää kestävää hyvinvointia. Lapsiperheet ovat ottaneet kovia iskuja vastaan tällä vaalikaudella, alkaen lapsilisien ja pienten lasten kotihoidon tuen leikkauksista, jatkuen asumisen ja elämisen kustannusten nousuun. Kotihoidon tuen leikkaus on syytä perua tässä budjettiesityksessä. Tukiajan kiintiöinti äidin ja isän kesken on eriarvoistavaa ja vastuutonta – ei voida olettaa, että yhtäkkiä kummallakin vanhemmalla on näinä aikoina työ, johon palata! Entä mikä onkaan yrittäjäperheiden tilanne, joissa toinen vanhemmista saa elantonsa omasta yrityksestä? Perheet eivät ole standardimalleja, vaikka se niin hyvin kokoomukselle sopisi.
 
Lapsilisien leikkaus koskee jo hyvinvointivaltion ytimeen. Sille vaihtoehdoksi keskusta on esittänyt muun muassa tupakkaveron korottamista. Lapsilisien toivossa lapsia ei tietenkään saada, mutta tuki on korvaamaton apu pienten lasten ja nuorten vanhempien, ja vaikkapa yksinhuoltajien ja opiskelijoiden perheissä, joissa usein on tiukkaa.
 
Ensi vuoden budjettiesityksessä lapsilisäleikkausta ei peruttu, mutta sitä korvaamaan asetettiin monimutkainen lapsivähennys. Lapsivähennys ei kuitenkaan täytä tehtäväänsä, sillä ensinnäkään se ei kompensoi koko menetystä. Toiseksi, se ei edes koske kaikkein pienituloisimpia perheitä! He kun eivät tienaa sitä vertaa, että verotuksesta voisi jotakin vähentää. Tämänkin ymmärtäminen on tunnetusti ollut kokoomukselta hukassa.
 
Yhtä kaikki, perheiltä ja pienituloisilta leikkaaminen on ideologinen valinta. Tukien leikkaamisen ajatellaan kannustavan, mutta joskus se on päinvastoin. Perhepolitiikan on oltava johdonmukaista ja pitkälle tähtäävää. Kuten MLL hyvin huomauttaa, lakiuudistusten hyvätkään tavoitteet eivät toteudu, ellei niiden edellytyksistä pidetä huolta. Riittävät resurssit on taattava, ja paras toimintatapa etsittävä. Esimerkiksi varhaiskasvatuslaissa on pidettävä huoli pienistä ryhmäkooista, ja nuorisotakuussa opiskelupaikkojen riittävyydestä.
 
Keskusta on lukuisia kertoja vaatinut matalan kynnyksen palveluja ja varhaisia tukimuotoja takaisin lapsiperheille. Niillä voidaan ehkäistä niin inhimillisesti kuin rahallisestikin valtavan kalliita kustannuksia jatkossa. Vain hyvinvoivista lapsista kasvaa hyvinvoivia aikuisia, jotka kannattelevat tätä yhteiskuntaa. Haitari hyvin -ja pahoinvoinnin välillä kasvaa, toivottavasti yhteys ei repeä kokonaan.
 
Elsi Katainen
Suomen Keskustanaiset, pj

 

(Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 17.9.14)

 

Lapin Keskustanaiset: Opiskelupalvelut on turvattava Lapissa kaikenikäisille

29.10.2014 Lapin Keskustanaiset ovat huolissaan koulutusmahdollisuuksien heikkenemisestä Lapista ja vaativat valtiovallalta toimenpiteitä opiskelupalveluiden turvaamiseksi pohjoisessa.

Keskustanaisten Karjalan piiri: Etsivää nuorisotyötä ei tarvita jos nuoria ei ensin hukata

29.10.2014 Syrjäytyminen uhkaa kymmeniätuhansia nuoria Suomessa. Nuorten syrjäytymisen vaikutukset ovat valtavat. Se maksaa paitsi nuorille itselleen hyvän elämän, mutta myös yhteiskunnalle

Avain-lehti

 
Avain_2_2014_kansi.jpg
 

Avain-lehti, erilainen naistenlehti
Tutustu, ihastu ja tilaa!




Osallistu

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa