Kortti1_some.png

Tervetuloa Keskustanaisten kotisivuille

Keskustanaiset: Ylen on sitouduttava tasa-arvoiseen uutisointiin

13.3.2015
Keskustanaiset ovat huolestuneita YLEn suhtautumisesta tasa-arvoiseen uutisointiin. Ylen Vaaligalleriassa ainakin kahden ehdokkaan kohdalla neljäsosa haastattelusta on käytetty kysymällä, miten on mahdollista yhdistää vaativa kansanedustajan toimi ja pienen lapsen äitiys. Vastaavanlaisten kysymysten kysyminen esimerkiksi työhaastattelussa on lailla kielletty.

Suomen Keskustanaiset: Maailma on erilainen naisen silmin

6.3.2015
Suomen Keskustanaiset julkistavat kampanjansa ”Maailma on erilainen naisen silmin” perjantaina 6.3. Keskustanaiset haluavat nostaa kampanjallaan keskusteluun monia erityisesti naisia koskettavia asioita.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen: Koulutusjärjestelmää ei saa näivettää

23.3.2015 16:33:27

Koulutuksen avulla kasvatetaan kansakunnan sivistys- ja osaamispääomaa. Suomalainen koulutus on kehittynyt monien vaiheiden kautta nykyiseen, laajasti arvostettuun asemaansa. Ensin tulivat kiertokoulut, sitten yleinen oppivelvollisuus ja kansakoulut. Nykyinen kolmiportainen järjestelmä alkoi muotoutua peruskoulu-uudistuksen myötä. Se toteutettiin järkevästi vaiheittain edeten pohjoisesta etelään. Nyt peruskoulusta voi edetä toisen asteen koulutukseen ja sieltä edelleen korkeakouluasteelle joko alempia tai ylempiä korkeakoulututkintoja suorittamaan.

Johtavana ajatuksena suomalaisessa koulutuspolitiikassa on ollut yhdenvertaisten kouluttautumismahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kansalaisille taustasta riippumatta. Tämän turvaamiseksi koulutus on pidetty ilmaisena eli yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Lisäksi koulutus on hajautettu alueellisesti korkeinta yliopistotasoa myöten. Erityisesti toisen asteen ammattioppilaitosten hajauttaminen maakuntiin on ollut hyvä ratkaisu. Yritykset ovat saaneet tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa läheltä ja toisaalta nuorille on ollut tarjolla koulutusta ja työtä kotiseudullaan.

Nyt koulutusjärjestelmää, erityisesti toisen asteen koulutusta, ollaan vaikeaan taloustilanteeseen vedoten keskittämässä suurempiin yksiköihin. Käytännössä lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia halutaan viedä kasvukeskuksiin ja suurempiin kaupunkeihin. Sitä ei ole mietitty, onko peruskoulun päättänyt nuori 16- vuotiaana valmis muuttamaan kodin suojasta kasvukeskuksiin ja suuriin kaupunkeihin. Entä miten käy kansalaisten alueellisen tasa-arvon?

Olen toiminut lähes neljäkymmentä vuotta yliopistomaailmassa sekä työ- että luottamustehtävissä. Työtehtävissäni olen saanut seurata lahjakkaiden nuorten kehittymistä ja kasvamista ensimmäisestä fuksivuodesta aina tohtorin tutkintoon saakka. Luottamustehtävissäni olen saanut tutustua myös yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisten oppilaitosten toimintaan hallinnon tasolta. Olen vuosien myötä tullut yhä vakuuttuneemmaksi koulutusjärjestelmämme korkeasta tasosta ja siitä tukevasta perustasta, jonka se on kansakuntamme hyvinvoinnille tarjonnut.

Vuosien varrella on ollut havaittavissa naisten osuuden kasvu varsinkin koulutuksen korkeimmalla tasolla eli yliopistoissa. Jopa tekniikan ala on naisistunut voimakkaasti muun muassa bio-, ympäristö- ja materiaalitekniikan aloilla. Samanlaista kehitystä on nähtävissä kauppa- ja oikeustieteiden alueilla. Tämän kehityksen seurauksena naisten määrä myös yritysten ja yhteiskunnan johtotehtävissä on lisääntymässä. Naiset tuovat mukanaan taloudellisen osaamisen ja inhimillisen näkökulman päätöksentekoon.

Me emme vaikeista ajoista huolimatta saa näivettää hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalkaa eli koulutusjärjestelmää tai heikentää koulutuksen alueellista tavoitettavuutta. Me tarvitsemme seuraavaan hallitukseen pitkästä aikaa keskustalaisen opetusministerin ja tietenkin naisen. Nykyinen alueellisesti tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on pitkälti rakennettu keskustalaisten opetusministerien johdolla ja keskustaa tarvitaan taas järjestelmää turvaamaan.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
Keskustanaisten hallituksen jäsen
Pirkanmaa

 

Raija Kivilahti: Ikäihminen arvokas osa yhteisöä

26.2.2015 17:43:25

39116.jpg.jpgViime vuoden vanhusten viikon teemana oli Arvokas vanhuus on ihmisoikeus – AINA. Sain siitä ajatuksen kirjoittaa muutaman sanasen ikäihmisten asioista näin eduskuntavaalien alla.

Ikäihmiset miettivät arkeensa liittyviä tavallisia asioita. Heidän ajatuksensa keskittyvät ensisijaisesti terveyteen, yksinäisyyteen, turvalliseen arkeen ja moniin muihin arkipäivän aisoihin. Huoli turvallisesta ja terveestä vanhuudesta, mieluiten omassa kodissa on ajatuksista päällimmäisenä. Yhteydenpito ympäri maata ja ympäri maailmaa suviin perheenjäseniin on tänä päivänä helpompaa uusien teknologian keinoin. Mutta, toimiiko netti ja laajakaista tasapuolisesti ympäri Suomea?

Miten turvaamme vanhemmillemme arvokkaan vanhuuden? Itse kuljen iäkkäiden vanhempieni kanssa yhteistä matkaa arkipäivässä. Vanhempani ovat etuoikeutettuja, koska heillä on seuraa toisistaan ja asuvat omassa kodissaan. Monella ikäihmisellä ei ole juttukaveria eikä läheisiä tai tuttuja samalla paikkakunnalla. Vanhempani muuttivat kaupunkikeskukseen maalta, on siinä ollut monenlaista totuttelemista uuteen ympäristöön ja elämään.

Ikäihminen tarvitsee monenlaista apua arkipäivään; miten julkinen liikenne kulkee, onko palvelut lähellä asuinpaikkaa, onko terveyspalvelut tarpeeksi saavutettavia, miten ruokahuolto hoituu, jne. Lisäksi huoli suvun nuorimmista kulkee heidän mukanaan läpi elämän.

Lähipalveluiden suhteen monet yhteiskunnan tukimuodot ovat mielestäni hyvin saatavilla. Mutta kuka auttaa ikäihmistä tulkitsemaan Kelan monimutkaisia lomakkeita, osaa käyttää tämän päivän sähköisiä terveyden huollon palveluihin?

Mistä vireyttä arkipäivään?

Keskustelukerhot, liikunta ja sosiaaliset kontaktit tuovat arvokkaan lisän arkipäivään.
Mielestäni meidän tulisi kehittää vapaan sivistystoiminnan puolelle uuden oppimisen kursseja, luentoja, retkiä ja tapahtumia. Kotikaupunkini kansalaisopistossa ikäihminen voi oppia kieliä, tutustua netin käyttöön ja digikuvaukseen sekä tehdä käsillään vaikka puutöitä. Naapuripalstan rouva siirtolapuutarhasta meni eläkkeelle jäätyään digikuvauksen kurssille. Oma isäni opetteli tietokoneen käyttöä ja ryhtyi kirjailemaan omaa historiikkiaan muistoksi jälkipolville.

Televisio ja radio ovat mukana monen ikäihmisen arkipäivässä. Minäkin saan poliittisen katsauksen maailman tilanteesta, koska vanhempani ovat ahkeria uutisten seuraajia. Mutta, ovatko nämä onnistuneimpia kohtaamisia? Monet ikäihmiset jäävät kotiin ilman turvaverkkoa ja keskustelukumppania. He ovat yksinäisiä, eivät uskalla lähteä kohtaamaan ihmisiä ja osallistua yhteisön toimintaa. Mitä tähän evääksi?

Kolmannen sektorin toimintamuodot tuovat osaltaan tilapäistä apua. Pelkkä kansalaisjärjestötoiminta joka voi olla mm. vapaaehtoistyötä, ryhmätoimintaa, tukihenkilö- ja muuta vertaistukitoiminta ja vaikkapa puhelinpäivystystä. Esimerkkinä tällaisista voisi tässä yhteydessä olla vaikkapa tilapäisavun antaminen arjen askareissa, ystävätoiminta tai terveysmittaukset ja ensiaputoiminta. Edelleen asukkaiden hyvinvointia edistävät ja ylläpitävät fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen sekä sivistys- ja luontoympäristöön liittyvät toiminnat sekä kuntalaisten osallisuuden, vaikuttamisen ja yhteisvastuun vahvistamiseen ja sosiaalinen pääoman kasvattamiseen liittyvät toimenpiteet.

Kannustetaan toisiamme tekemään työtä arvokkaan vanhuuden toteutumisessa! Mennään joukolla vaalikentille viemään viestiämme eteenpäin ja kohtaamaan äänestäjiä kasvokkain. Eikä jätetä naapurin rouvia yksin ajatustensa kanssa.

Raija Kivilahti
Suomen Keskustanaisten hallituksen jäsen

(Kuva Keskustan kuvapankki)

 

Mirja Lonka: Pidetään huolta

3.2.2015 13:13:05

kukkia ja laskiainen 01032014 014.JPGTänä päivänä kohdataan monesti välinpitämättömyyttä  niin toisia ihmisiä kuin yhteisiä asioitakin kohtaan.  Tämä asia tuli mieleeni kun ajelin töihin tällä viikolla.  

Kun asun haja-asutusalueella, josta kaupungin keskustaan menee aamuisin vain muutama bussi, niin myöhästyminen parillakin minuutilla pysäkiltä, voi sekoittaa koko päivän.  Niinpä ajelin töihin päin kotikylälläni ja näin jo kaukaa tumman mytyn tien poskessa.  Lähempänä huomasin nuoren kaivelevan puhelinta repusta ja heti ymmärsin, että kello on 7:17 ja bussi on lähtenyt 7:15.  No en voinut pysähtyä risteysalueelle ja loppujen lopuksi en edes pysähtynyt, kun näin  pysäkillä henkilöauton ja   toisen keskustaan päin töihin menevän naishenkilön kävelevän nuoren luo.  Muutama viikko aiemmin oli lehdessä ollut kiitos huolehtimisesta vastaavassa tilanteessa, silloin koulutaksi oli hoitanut bussista myöhästyneen nuoren oikeaan suuntaan.

Minusta välittäminen – toisesta ihmisestä välittäminen kuuluu normaaliin elämään.  Siihen kuuluu yksinäisen asujan ”valojen seuraaminen” eli kun naapurissamme vielä asui iäkkäät ihmiset, niin tiedettiin talossa oltavan hereillä, kun valot paloivat. Pienet auttamiset kuuluvat asiaan esim. menen kauppaan, tuonko sinulle jotakin vai lähdetkö kenties kyytiin.  Tai vaikkapa lumen lakaiseminen rappusilta, jos oma kunto on parempi.

Välinpitämättömyyttä on myös yhteisistä tiloista välittäminen.  Eihän kukaan kotonakaan heitä roskia lattialle, riko tahallaan paikkoja ym.  Tai jos joku asia on yhteinen, niin annetaan vaan olla.  Kyllä sen joku muu hoitaa kuin minä.  Kuitenkin näistä kertyy isojakin summia vuoden mittaan.  Mietitäänpä vaikka jokailtaista lasten leikkipaikkojen sotkemista, joka jossain vaiheessa oli jokapäiväistä luettavaa lehdistä.  Siinä valjastettiin ensin työntekijät käydään nämä paikat läpi heti aamulla ettei lapsille syntynyt turvallisuusriskejä.  Sitten mahdolliset korjaukset päälle.

Minua ainakin ilahduttaa teko vaikka pienen pienikin, kun joku tekee sen sydämestä ja on minusta itsestäkin kivaa ilahduttaa toista pienellä teolla.  Ei sen aina tarvi kummoinen asia, joskus pelkkä kiitos sanakin riittää.

Suomi Kuntoon myös tällä tavoin!  Huolehditaan toisistamme niin kuin pystymme, tarjoamme apua ja otamme vastaan myös.  Huolehdimme osaltamme yhteisistä asioista, tiloista ja tavaroista niin että jätämme ainakin samaan kuntoon missä ne olivat (tai jopa parempaan).  

Tällä viikolla olevan ystävänpäivän kunniaksi voisimme antaa hetken välittämistämme. Se voi olla istahtaminen hetkeksi yksinäisen viereen ja muutaman ajatuksen vaihtaminen, kahvikupillisen ääressä tuttavan kanssa istuminen, kiitoksen ja myönteisen palautteen antaminen työkaverille tai oman perheenjäsenelle.   

Mirja Lonka, Keskustanaisten hallituksen jäsen


 

Elina Nummela Keskustanaisten harjoittelijaksi

31.3.2015 Elina Nummela on aloittanut Keskustanaisten harjoittelijana maaliskuun lopussa. Elina on kolmannen vuoden agrologiopiskelija Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Hän on kotoisin Kärkölästä, Päijät-Hämeestä. Järjestötoiminta on hänelle tuttua mm. koulutusalajärjestö TARMOn kautta. Vuoden 2015 alusta lähtien hän on toiminut myös kirkkovaltuutettuna Kärkölän seurakunnassa.

Etelä-Savon Keskustanaiset: Perhevapaajärjestelmä kaipaa kehittämistä

26.2.2015 Suomea pidetään hyvin tasa-arvoisena maana, mutta palkkaerot miesten ja naisten välillä sekä perhevapaiden käytön epätasainen jakautuminen edelleen huonontavat tilastoja.

Avain-lehti

 
Avain_4_14_kansi.jpg
 

Avain-lehti, erilainen naistenlehti
Tutustu, ihastu ja tilaa!




Osallistu

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa