joukkovoima.jpg

Tervetuloa Keskustanaisten kotisivuille

Eeva Vesterinen: Kun tasa-arvo ja politiikka tulevat iholle

10.12.2014
Viime kuukauden aikana keskustelu tasa-arvoisesta avioliittolaista on käynyt vilkkaana. Keskustelussa ei ole sanoja säästelty, mielensäpahoittajia löytyy sekä vastustajista että puolustajista. Useissa keskusteluissa viitattiin erityisesti tasa-arvoon sekä yhdenvertaisuuteen. Nämä ovat kiistatta yhteiskuntamme tavoitetukipilareita nyt ja tulevaisuudessa sekä osa puolueemme arvoja. Eduskunta äänesti tasa-arvoisesta avioliittolaista. Sen jälkeen en ole nähnyt yhdenkään muun asian osalta yhtä painokasta viittausta tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, vaikka työ näiden asioiden osalta on monien ryhmien osalta kesken.

Elsi Katainen: Tarvitsemme lisää perhepolitiikkaa

25.11.2014
Kirjoitan tätä varhaisena Valoa, ei väkivaltaa –kampanjapäivän aamuna. Me keskustanaiset olemme todella kiitettävästi vieneet tätä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavaa kampanjaa eteenpäin joka syksy. Naisten ihmisoikeuksien, ruumiillisen koskemattomuuden ja oikeuden väkivallattomaan elämään puolustajia toden totta tarvitaan. Tänä vuonna kampanja pyrkii herättämään miehiä puuttumaan ja puhumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Mari Kerola: Joulurauhaa

17.12.2014 13:54:31

Kynttelikössä syttyy neljäs kynttilä ja Joulu rymyää porstuassa. Elisa leipoo joulupullia ja odottaa kärsivällisesti, että lapset asettelevat rusinat paikoilleen. Eeli keskittyneesti yksi kerrallaan, tarkoin äidin neuvoja seuraten. Saara leteistä karanneet suortuvat jauhoista valkoisenaan, on samassa ajassa tehnyt jo ainakin kymmenen, sata ja miljoona samanlaista, silmät siellä täällä ja suu poskella. Niin erilaisia temperamentiltaan, niin rakkaita molemmat. Hänen ja Aaron lapset.

Äitinsä poissaolevaa katsetta seuraten Saara kohottautuu penkistään ja kurkistaa ikkunasta, "Joko isä tuli?" Pojankin keskittyminen herpaantuu ja hän yhtyy toiveikkaana vastausta kärkkyvään kuoroon. Elisa tokaisee "josko pian" ollen jo kaukana poissa.

Hän kyyhötti pölyisessä komerossa aivastustaan ja itkua pidätellen joulukuusen koristeiden vieressä. Hän ei vielä tänäkään päivänä suostuisi koristelemaan kuusta kultalameilla tai punaisilla palloilla. Niin kovin muisto yhä kylmäsi. Hipihiljaa hän odotti ja samalla kuunteli koko ajan mihin askeleet milloinkin kulkivat. Hän kiitti mielessään, että oli ollut liian laiska rasvatakseen Eelin oven saranoita ja tiesi varmasti kuulevansa jos Aaro avaisi sen oven. Elisalla oli kirkkaana vain yksi ajatus. Jos lyöt itkevää lastani, minä tapan sinut.

Mutta ei Aaro lyönyt. Hän löi vain Elisaa. Väsyneenä, masentuneena yrityksen veloista ja rahahuolistaan. Eikä Elisalla vielä ollut tarpeeksi hyvää syytä lähteä.
Aaro pyysi anteeksi ja rakkaudesta Elisa pysyi hänen rinnallaan. Kehenkä muuhun Aaro väsymystään purkaisi kuin häneen? Alkuun se oli kiukkuilua, kiroilua ja lyhytpinnaisuutta. Ovet paukkuivat ja kerran piti rikottu lasinen ulko-ovi vaihtaa uuteen. Mutta aina nousi uusi aamu ja lupaus paremmasta huomisesta.

Jouluna hän teki raskaustestin ja huomasi odottavansa. Hän ei osannut iloita, ei surra. Hän tiesi mitä Aaro vastaisi jos hän kertoisi ja tiesi, ettei rahat riittäisi. Välipäivinä hän pakkasi kassin, puki Eelin lämpimästi ja soitti taksin vieraasta kaupungista. Taksiin kivutessaan hän ei tiennyt osoitetta, pyysi vain viemään turvakotiin.

Elisalla oli onnea. Lähin turvakoti löytyi 40kilometrin päästä viereisestä kaupungista, sieltä mistä taksikin. Turvakodissa oli sija hänelle ja lapselle ja hän sai vihdoin, jokaista rasahdusta analysoimatta, ajatella. Aaro ei suuttunut, ei tehnyt uhkailemaansa itsemurhaa vaan hän ryhdistäytyi. Pahuutta ei ollut kestänyt liian kauan, etteivätkö he molemmat olisi ymmärtäneet, että yksikin lyönti on liikaa, eikä tehtyä voinut siloitella tekemättömäksi. Aaro meni terapiaan. Aaro teki tarpeelliset ratkaisut henkilökohtaisessa elämässään ja lopetti kannattamattoman yritystoiminnan. Puolet taakasta hävisi samantien. Vaikka jäi velkoja, ratkaisu oli tehty ja suunta selvillä.

Paljon palavereita, sosiaalitoimea, avohuoltoa. Eeli ei ymmärtänyt vielä näistä mitään, Luojalle kiitos, ja Saara sai syntyä jo uuteen kotiin. Aaro alkoi kyläillä heidän luonaan kun Saara täytti vuoden, sitä ennen he tapasivat valvotusti ja tutustuivat toisiinsa uudelleen.

Elisa katsoo usein väsyneitä naisia marketeissa, tapettiin hukkuvia naisia vanhempainilloissa, naisia jotka ovat vain häivähdyksiä päivänvalossa ja hukkuvat seinien sisälle. Hän tietää olevansa onnekas. Hän tietää olevansa vahva ja arvokas. Hän tietää mikä merkitys on turvakodeilla, turvaverkostoilla ja tukipalveluilla. Hän on onnekas kun tietää niistä ja rohkenee niihin luottaa.


Tarina on fiktiivinen, mutta ei tavaton. Yhteiskunnan luomaa turvaverkostoa tarvitaan, siihen osoitettavien määrärahojen ja resurssien on oltava riittävät. Meidän kaikkien tulee perheväkivallasta puhua, levittää tietoa ja mahdollistaa turvaverkoston ylläpito. Joulu, tai elämä muutoinkaan, ei ole kaikissa kodeissa yhtä auvoa. Siitä huolimatta sen kehyksissä roikutaan vaikka hampaat irvessä, ikenet veressä ja silmät mustana. Joskus joulun, perhejuhlan, jälkeen joku rohkea ottaa yhteyttä turvakotiin. Joku toinen saa sinne kyydin virkavallalta.

Pidetään yhdessä huoli, että heillä on paikka jonne mennä. Ja muistetaan, että me jokainen olemme sitä yhteiskunnan tukiverkkoa. Kohdataan ihmiset vaikeuksissaan ilman häpeän ja syyllistämisen taakkaa. Avataan sydän ja ovet joka hetki, kun lähimmäinen hädässä kynnyksellämme odottaa.

Turvallista Joulua.

Mari Kerola, Keskustaisten hallituksen jäsen, Keski-Pohjanmaan Keskustanaisten puheenjohtaja

 

Laura Kaijanen: Nuortenhukkaamiskielto

4.12.2014 14:28:54

Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettava kaikin voimin, sillä syrjäytyminen uhkaa kymmeniätuhansia nuoria Suomessa. Nuorten syrjäytymisen vaikutukset ovat valtavat. Se maksaa - paitsi nuorille itselleen - niin myös koko yhteiskunnalle paljon enemmän kuin mihin on varaa.

Lasten ja nuorten tukemiseksi tarvitaan edelleen uusia toimintamalleja. Esimerkkinä tänä syksynä Sitran Hupparikansan puolella -kampanja, joka näkyi laajasti muun muassa sosiaalisessa mediassa. Sitra ja Pelastakaa lapset ry ovat puolestaan perustaneet Suunta-palvelun. Suunta on valtakunnallinen chat-pohjainen ohjaus- ja neuvontapiste, joka tarjoaa henkilökohtaista ohjausta virka-aikojen ulkopuolella riippumatta nuoren asuinpaikasta. Suunta-palvelussa koulutetut ohjaajat auttavat nuoria. Sitran kehittämä palvelu Tajua Mut! on esimerkki työkalusta, joka vastaa kansalliseen tarpeeseen saattamalla toimijoita yhteen sekä auttamalla lapsia ja nuoria jo varhaisessa vaiheessa.

Hyvilläkään yhteiskunnan toimilla ei pystytä korvaamaan vanhempien ja aikuisten kasvatuksellista merkitystä, joten myös tätä roolia tulee tukea kaikin keinoin. Myös laaja yhteisöllinen tuki on eräs vahva keino syrjäytymisen ehkäisyyn.

Vaikka uutta toimintaa on jo kehitetty ja toteutettukin, ennakoivalla ongelmiin puuttumisella on saavutettavissa vielä paljon enemmän. Yksikin hukattu nuori on liikaa.

Laura Kaijanen
Keskustanaisten hallituksen jäsen, Keskustanaisten Karjalan piirin puheenjohtaja


 

Helena Aaltonen: Puutu ja Puhu

25.11.2014 14:00:05
Tänä vuonna 25.11. YK:n Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä kampanjoidaan VALOA – EI VÄKIVALTAA –tapahtumissa Suomessa noin 60 paikkakunnalla.  Keskustanaiset ovat järjestämässä niistä noin 30. Kainuussa asia on koettu niin tärkeäksi, että jo 5 vuoden ajan on jaettu kynttiläviestejä ympäri maakuntaa, tänä vuonna 9 paikkakunnalla.

Nyt viestimme on Suomessa:

PUUTU ja PUHU,

MIES, TOIMI NAISIIN KOHDISTUVAA VÄKIVALTAA VASTAAN.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi tarvitaan paljon työtä: puuttumista väkivaltaan, välitöntä turvaa, kuten ystävän apua, auttava puhelin ja turvakoteja uhreille, asenteiden muutosta, että väkivalta tunnustetaan väkivallaksi, kasvatusta toimimaan ilman väkivaltaa, koulutusta tunnistamaan väkivallan mahdollisuus, neuvontaa väkivallasta irtautumiseksi, läheisten tukea uhreille ja yhteiskunnan rahoitusta. Meidän kaikkien asia on toimia monella tavalla väkivaltaa vastaan. Naisiin kohdistuva väkivalta ei ole yksityisasia – se on meidän kaikkien asia. Tänä vuonna odotetaan miesten entistä vahvemmin tulevan mukaan ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Valoa-ei väkivaltaa -kampanjaa järjestävät Suomessa tavallisesti Nytkis-toimintaryhmät, joita on 15 paikkakunnalla. Kainuuseen emme ole vielä perustaneet Nytkis-ryhmää, mutta se on agendalla. Kajaanissa Keskustanaisten järjestämään kampanjointiin on osallistunut joskus muitakin poliittisia ja epäpoliittisia naisjärjestöjä ja kaikki halukkaat ovat tänäkin vuonna tervetulleita mukaan kampanjapaikoille.

Viime syksynä kampanjaan liittyi myös seminaaritilaisuus. Kajaanin Akateemiset Naiset järjestivät yhdessä Keskustanaisten ja muiden naisjärjestöjen kanssa tilaisuuden Biorexissä, missä katsottiin Peter Franzenin lapsuuden perheväkivaltakokemuksista kertova elokuva Tumman veden päällä, kuultiin alustukset Ensi- ja turvakotien liiton edustajalta sekä poliisilta ja poliisin sosiaalityöntekijältä.
Tilaisuuden tarkoituksena oli rohkaista osallistuneita puuttumaan väkivaltaan ja toimimaan väkivallan ehkäisemiseksi. Siellä myös neuvottiin, miten Kainuussa saa apua. Taiteen ja kulttuurin avulla kipeätkin asiat voi nostaa koskettavaan keskusteluun.

Naisiin kohdistuva väkivalta on maailmanlaajuinen ongelma ja ihmisoikeusloukkaus, joka on este sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiselle yhteiskunnassa. Väkivaltaa esiintyy kaikissa yhteiskunnissa ja yhteiskuntaluokissa, ja kuka tahansa nainen voi kokea väkivaltaa riippumatta iästä, uskonnosta, kansallisuudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta tai koulutustaustasta.

Naiset kohtaavat väkivaltaa, henkistä tai fyysistä, useimmiten nykyisten ja entisten kumppaneidensa taholta, lähisuhteissa sekä työpaikoilla. Myös seksuaalinen väkivalta, prostituutioon pakottaminen ja naiskauppa ovat vakavia ihmisoikeusrikkomuksia.

Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan läheisissä suhteissa (sukulaisuus-, seurustelu-, ystävyys- ja tuttavuussuhteet) tapahtuvaa väkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan yleisin muoto on parisuhdeväkivalta, joka viittaa avioliitossa, avoliitossa tai seurustelusuhteessa tehtävään väkivaltaan. Väkivalta lähi- ja parisuhteissakaan ei ole yksityisasia vaan se on rikos.

Parisuhdeväkivalta on merkittävä ongelma Suomessa. Valtaosa lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhreista on naisia. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tietojen mukaan vuonna 2012 kuoli 17 naista nykyisen tai entisen mieskumppaninsa surmaamana.

Väkivalta on paljon yleisempää kuin mitä kuolemantapaukset kertovat. Yli 40 % suomalaisista naisista on EU:n julkaiseman tutkimuksen mukaan joutunut kokemaan väkivaltaa. Kaikella väkivallalla on ikäviä seurauksia. Väkivalta aiheuttaa uhrissa paitsi pelkoa, ahdistusta ja masennusta, usein myös fyysisiä vammoja.

Parisuhdeväkivalta ei ole koskaan hyväksyttävää. Vastuu väkivallasta on aina sen tekijällä.

Sekä parisuhdeväkivallan uhrit että tekijät tarvitsevat apua. Tarjolla on palveluita, joiden avulla väkivallan kierre pyritään katkaisemaan. Väkivaltaisesta parisuhteesta irrottautumiseen tarvitaan usein runsaasti aikaa, apua ja tukea.

Väkivallan uhrien tarvitsema nykyinen tuki on selvästi riittämätön. Palvelut ovat satunnaisia ja niiden saatavuudessa on suuria aluekohtaisia eroja. Euroopan Neuvoston suositusten mukaisesti jokaisessa maassa pitäisi olla yksi turvakotipaikka 10 000 asukasta kohti. Suomessa pitäisi tämän perusteella olla yli 500 turvakotipaikkaa, mutta niitä on vain noin 120. Kajaanissa on pieni turvakoti.

Keskustanaisten tehtävä on omalta osaltaan ja  muiden poliittisten naisjärjestöjen omalta osaltaan sekä kaikkien yhteisesti Nytkis-vaikuttamisella varmistaa, että Suomessa on seuraavassa hallitusohjelmassa konkreeettisia suunnitelmia naisiin kohdistuvan väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja uhrien avun tarpeen täyttämiseksi. Suomi on hyväksynyt asiaa koskevan Istanbulin sopimuksen, mutta sen täytäntöönpano, ns. ratifiointi ei ole edennyt tyydyttävällä tavalla.

Tätä kirjoittaessa mieltäni liikuttaa Kuopion kauhistuttava lapsisurma, jossa äitiä epäillään surmateoista. Taas jouduimme kokemaan kauheuksia, joita varmasti olisi vähemmän, jos Keskustanaisten ajama lapsiperheiden kotipalvelu koskisi kaikkia lapsiperheitä, kuten ennen vanhaan. Tässäkin asiassa on yhä jaksettava toistaa tärkeitä esityksiä, jo talven mittaan, että hallitusohjelma sisältäisi riittävästi tukea lapsiperheille. Edustajakokoukseenkin ensi kesänä jää vielä kuntoon laitettavaa Suomessa.

Tulkaa ensi tiistaina valon viestin kanssa ihmisten luo. Valoa on toki lupa jakaa joka päivä.

Helena Aaltonen, pj.
Kainuun piiri

 

Suomen Keskustanaiset hakee kahta korkeakouluharjoittelijaa keväälle 2015

3.12.2014 Suomen Keskustanaiset etsii kahta korkeakouluharjoittelijaa keväälle 2015. Harjoittelun kesto on kolme kuukautta ja se on täysipäiväinen. Toivomme, että harjoittelijalla on mahdollisuus harjoittelutukeen, jolloin harjoittelusta maksettava korvaus muodostuu korkeakoulun maksamasta harjoittelutuesta (2kk) ja sen lisäksi maksettavasta erikseen sovittavasta työnantajan osuudesta. (n. 1100 euroa/1 kk). Otamme kuitenkin huomioon myös hakemukset ilman harjoittelutukea.

Varsinais-Suomen Keskustanaiset: Lukiot ja ammattikoulut tulee säilyttää lähipalveluina

4.11.2014 Varsinais-Suomen Keskustanaiset edellyttävät, että kaikilla kansalaisilla on oltava tasapuoliset mahdollisuudet saada koulutusta asuinpaikasta riippumatta.

Avain-lehti

 
Avain_4_14_kansi.jpg
 

Avain-lehti, erilainen naistenlehti
Tutustu, ihastu ja tilaa!




Osallistu

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa