joukkovoima.jpg

Tervetuloa Keskustanaisten kotisivuille

Elsi Katainen ei hyväksy matkakorvausten omavastuuosuuden korottamista

22.10.2014
Kansanedustaja Elsi Katainen ei kannata hallituksen esitystä sairausvakuutuslain muuttamista niin, että matkakustannusten omavastuuta korotettaisiin. Eduskunta keskusteli hallituksen lakiesityksestä myöhään tiistai-iltana. Elsi Katainen pitää hallituksen esitystä epätasa-arvoisena.

Elsi Katainen: Suomi tarvitsee parempaa perhepolitiikkaa

11.10.2014
Tänään vietetään kansainvälistä tyttöjen päivää. Tyttöjen asia on nousi tällä viikolla maailmanlaajuiseen huomioon pakistanilaisen koulutyttö Malala Yousafzain saaman Nobelin rauhanpalkinnon ansiosta.

Seija Kuikka: Lähipalvelukeskuksista ratkaisu kyläkoulujen alasajoon?

22.10.2014 14:20:23

Mennyt kesä oli kertakaikkisen ihana ja lämmin – heillekin, joilla ei ollut pitkää kesälomaa,  lämpimät illat mahdollistivat pitkät kävelyretket, telttailun ja kaikenlaisen luonnosta nauttimisen. Voimia kerättiin syksyyn ja tulevaan talveen.

Kuntapäättäjät aloittavat jokasyksyisen väännön kuntien talousarvioista, säästökohteista, veroprosenteista ja investoinneista. Kouluverkon harventaminen on ollut ja on ykköstoimenpiteitä  kaikissa kunnissa. Jostakin syystä ajatellaan, että pienten kyläkoulujen sulkeminen pelastaa kuntatalouden. Jo 1990-luvun alusta lähtien perusasteen alakouluja on lakkautettu noin sadan koulun vuosivauhdilla.  Tähän on ollut monia syitä. Yksi painava peruste on muuttoliike ja se, että peruskouluikäisten oppilaiden määrä on pienentynyt valtakunnan tasolla koko 2000-luvun alun. Myös poliittiset päätökset ovat ohjanneet kouluverkkoa. Pienkoululisä poistettiin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusuudistuksessa eduskunnan päätöksellä silloisen opetusministeri  Antti Kalliomäen (sd) esityksestä vuonna 2006. Myös ideologisia argumentteja on käytetty. Joidenkin mielestä pienille kyläkouluille ominaisesta yhdysluokkaopetuksesta olisi luovuttava. Toisaalta on tuotu esiin, että uudet opetussuunnitelmat rohkaiset yhdysluokkatyyppiseen opetukseen, jossa on eri-ikäisiä oppilaita samassa tilassa ja samalla tunnilla, ja jossa vanhemmat oppilaat toimivat nuoremman esikuvina. Lisäksi tytöt ja pojat voisivat olla yhteisillä  liikuntatunneilla, ja yleensäkin oppilaat halutaan pois luokista oppimaan toiminnan kautta.

Kouluverkon harventaminen ei ole taloudellisestikaan yksinkertainen yhtälö. Kun kouluverkko harvenee, se väistämättä lisää koulukyytien kustannuksia. Harvaan mutta kauttaaltaan asutetussa Suomessa koulumatkojen pituus herkästi kasvaa. Nykyinen säännös siitä, että edestakainen koulumatka ei saa ylittää 2.5 tuntia  paukkuu herkästi yli, jos kouluverkkoharvennus jatkuu nykyisellään.

Mielestäni esi-ja perusopetuksen tulee olla tulevaisuudessakin lähipalvelua. Olisi myös hienoa, että nuoremme voisivat käydä toista astetta ja lukiota kotoa käsin. Tämä ei valitettavasti kuitenkaan toteudu tänä päivänä. Nuoremme ovat asuinpaikastaan riippuen hyvin eriarvoisessa asemassa. Olisikin otettava nykyteknologia  käyttöön – digitaaliset palvelut, verkossa suoritettavat kurssit, jotka mahdollistavat sen, että nuoret suorittavat osan kursseistaan kotoa käsin.

Koska keskusteluissa nousevat myös taloudelliset kysymykset esiin, on välttämätöntä hakea myös uusia tapoja tuottaa palveluita. Maaseudun lasten kohtuuttomiksi venyvät koulumatka-ajat eivät ole kenenkään etu, joten pieniä kyläkouluja tarvitaan edelleen. Mikkelissä mallinnettiin lähipalvelukeskusmallia, jossa olemassa olevien kyläkoulujen ympärille ja niitä hyödyntäen rakennettiin uusia palvelujen tuottamistapoja, ja niitä otettiin koeajaksi käyttöön. Näitä palveluja olivat erityisesti kyläruokala, avoimet työpajat ja digisali. Lähipalvelukeskuksia voi olla maaseudulla, mutta myös kaupungeissa. Myös uudessa sote- järjestämislaissa lähipalvelut nostetaan keskiöön. Yhtenä mahdollisuutena on hyvinvointipalvelujen entistä tehokkaampi yhdistely ja  julkisten tilojen (koulut, terveysasemat, entisten kuntataajamien virastotalot ym.) yhteiskäyttö. Tällainen poikkihallinnollinen tilojen tehokas käyttö mahdollistaa lähipalvelujen tuottamisen ja antaa lisäaikaa monelle pienelle koululle. Tutkimukset osoittavat, että opiskelu pienryhmissä ja pienemmässä sosiaalisessa ympäristössä voi olla huomattavasti tehokkaampaa ja parempaa kuin suuressa yksikössä.

Kouluverkon harventaminen lisää vääjäämättä muuttoliikettä haja-asutusalueilta keskuksiin. Tämä kehitys ei ole kuitenkaan väistämätöntä. Olemmeko kenties jo myöhässä? Nyt kiireesti käyttämään luovuutta, nykyteknologiaa ja poikkihallinnollista yhteistyötä, joilla edistetään maaseudun elävänä pysymistä ja perusopetuksen säilymistä lähipalveluna kaikkialla Suomessa.   

Seija Kuikka
Etelä-Savon Keskustanaisten puheenjohtaja, Keskustanaisten hallituksen jäsen


Pauliina Maukonen-Kärkkäinen: Lapsiystävällisyys kunnassa on arvovalinta

18.3.2014 15:44:22

Maukonen_Kärkkäinen syksy 2012.jpgJos hallitus saa tahtonsa läpi, lapsilisät jäädytetään kolmeksi vuodeksi nykyiselleen. Seuraava korotus olisi mahdollinen vasta aikaisintaan 2016. Perheiden ruokalaskut  kasvavat entisestään, kun arvonlisäverotusta kiristetään. Monen nuoren lapsiperheen suosima edullinen vuokra-asuntotuotanto on täysin jäissä asuntoministeri Krista Kiurun (sdp) lupauksista huolimatta. Puhumattakaan siitä, että sosiaalidemokraatit lupasivat viime kuntavaaleissa kaikille ilmaisen lasten päivähoidon, joka osoittautui puhtaaksi vaalikikaksi.

Kuinka ahtaalle lapsiperheet on tarkoitus ajaa? Saatikka yksinhuoltajien perheet, joita säästöt koskevat tuplaten ja kun kotiapuakaan ei ole enää monessakaan kunnassa saatavilla?

Hallituksen perhevastaiset päätökset näkyvät suoraan niin perheiden arjessa kuin myös kuntien taloudessa. Suurin vaikutus niillä on kuitenkin lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Kuntapolitiikkaan kaivataankin kipeästi perhepoliittista kokonaisnäkemystä.

Lapsirikkaimpien kuntien kuten oman kotikuntani Muuramen päätöksenteon välineeksi sopisi hyvin lapsi- ja perhevaikutusten arviointi samaan tapaan kuin sukupuolivaikutuksia tai yrittäjyysvaikutuksia arvioidaan. Arvioinnin tarkoituksena olisi miettiä jo ennalta, millaisia vaikutuksia eri päätöksillä olisi nimenomaan erilaisiin lapsiperheisiin.

Esimerkiksi kumpi on perheystävällisempää: pieni lähikirjasto vai keskuskirjasto yhden tai kahden bussimatkan  päässä tai useita pienempiä ryhmäperhepäivähoitopaikkoja vai yksi iso ja kallis keskuspäiväkoti?

Asiat ja päätöksenteko ovat juuri niin yksinkertaisia, kuin niiden halutaan olevan. Kyse ei ole vaikeasti ymmärrettävästä rakettitieteestä, vaan lapsiystävällisistä arvoista ja ennen kaikkea perhepoliittisesta tahdosta.

Kunnallisvaalit ovat arvovaalit: Perheiden puolesta keskusta.

Helena Aaltonen: SOTE-lakiluonnoksessa parannettavaa

3.10.2014 Onko parempi olla kunnan sairas vai valtion sairas? Siitä ei ole Suomessa vielä kunnon selvyyttä

Elsi Katainen: Turun tunnelmassa kohti vaaleja!

16.6.2014 Turun puoluekokous on nyt takanapäin, ja on aika siirtää katse ja yhtenäinen voimamme kohti ensi kevään eduskuntavaaleja. Turun tunnelma oli vertaansa vailla – se kantaa meitä pitkälle!

Avain-lehti

 
Avain_2_2014_kansi.jpg
 

Avain-lehti, erilainen naistenlehti
Tutustu, ihastu ja tilaa!




Osallistu

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa