Kortti1_some.png

Tervetuloa Keskustanaisten kotisivuille

Keskustanaisten valtuusto: naisjärjestöjen työlle sille kuuluva arvostus

6.6.2015
Keskustanaisten valtuusto on huolissaan poliittisten naisjärjestöjen toiminnan tulevaisuudesta. Järjestökenttä monipuolistuu koko ajan, mutta poliittiset naisjärjestöt tekevät edelleen sitä työtä, minkä vuoksi ne on aikoinaan perustettu; kouluttavat jäseniään, rohkaisevat uusia toimijoita mukaan politiikkaan ja nostavat esille teemoja, jotka eivät puolueiden linjauksissa nouse riittävästi esille.

Keskustanaisten puheenjohtaja Elsi Katainen varoittaa vastakkainasettelusta ja esittää yhteistyötä eriarvoistumisen torjumisessa

6.6.2015
Keskustanaisten puheenjohtaja, Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Elsi Katainen varoittaa yhteiskunnallisen vastakkainasettelun kärjistymisestä.

Eija-Riitta Niinikoski: Suuria odotuksia

24.4.2015 12:25:39

Kevään 2015 eduskuntavaalien tulos kertoo suuresta muutoksen toiveesta. Vaalityön aikana tuli selväksi, että korjattavaa on paljon. Yhden tulonsaajan perheet odottavat helpotusta arkeen, nuorten työttömien määrä on liian suuri, maatalousyrittäjät uupuvat talouden, valvonnan ja byrokratian paineessa, tiet ovat huonossa kunnossa, työn vastaanottaminen ei ole kaikille houkuttelevaa, ikääntyneiden syrjäytyminen on kasvanut, pienten yritysten kasvua hidastaa viennin tuen puute. Tämäkö on kotimaamme tilanne?

On se toki muutakin. Kehittämisideoita ja orastavaa toiveikkuutta, tulevaisuuden suunnitelmia ja rohkeita ratkaisuja on näkyvissä eri puolilla maata. Nuorten innostumista yrittäjyydestä, kisaamista osaamisessa ja taidoissa, vapaaehtoisten tukea monissa erilaisissa elämäntilanteissa. Pitkäaikaistyöttömien elämän järjestymistä, palvelevaa asennetta hallinnossa. Tätä kaikkea meidän tulee vahvistaa. On saatava aikaan todellinen muutos.

”Uusien työpaikkojen luominen vaatii aina pääomia ja edellyttää myös yrittäjärohkeutta. Yrittäjärohkeutta, sellaista kuin on ollut uudisasukkailla.” Kerttu Saalasti oli 1950-luvun puolivälissä sitä mieltä, että yrittäjämielen kasvattamisen tulee olla koko kansan yhteinen pyrkimys. Yrittäjyyttä piti hänen mielestään opettaa kotona, koulussa, yliopistoissa ja vapaassa kansansivistyksessä. Siinä on hyvä neuvo tänäänkin.

Kaikki lähtee luottamuksesta. Keskusta on saanut kansalta valtakirjan, joka velvoittaa. Valtakirjan, jonka varassa tehdään työtä Suomen kuntoon saamiseksi. Tähän työhön tarvitaan jokaista. Pääministeri, valtioneuvosto, kansanedustajat tekevät oman osansa. Jokainen meistä voi myös edistää muutosta parempaan. Työtä tekemällä ja työn tekemistä edistämällä rakennamme valoisampaa tulevaisuutta, vastaamme suuriin odotuksiin.

Eija-Riitta Niinikoski, Keskustanaisten hallituksen jäsen, Pohjois-Pohjanmaa, Nivala

 

Anna Härkin: Perhetyö

9.4.2015 12:14:50

Perhetyö on kaikille lapsiperheille suunnattua sosiaalipalvelua; tukemista, ohjausta, neuvontaa ja auttamista arjessa selviytymiseksi. Perhetyö tukee perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäisee perheiden ongelmatilanteita. 1.4.2015 lukien perhetyö ei ole enää lastensuojelulain mukainen avohuollon tukitoimi vaan osa yleisiä sosiaalipalveluja. Uuden sosiaalihuoltolain mukaan perhetyötä annetaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren terveyden ja kehityksen turvaamiseksi.  

Viime kuukausina toistuvat murheelliset uutiset kertovat ikävä kyllä siitä, että perhetyötä lapsiperheissä tehdään edelleen aivan liian vähän. Toisaalla avun pyytäjiä leimataan säälittäviksi nykyajan ressukoiksi, jotka eivät pärjää lastensa kanssa, ja toisaalla uupuneet vanhemmat ovat yksin ongelmiensa kanssa, vaikka he tarvitsisivat välttämättä tukea selvitäkseen yhdestä päivästä toiseen.

Hyvät puheet lapsiperheiden jaksamisen tukemisesta löytyvät varmaan lähes jokaisen kunnan strategiasta tai palveluohjelmasta, mutta eteenpäin viedyt suunnitelmat ja käytännön toteutus puuttuvat kovin monesta. Kenttätyöntekijöille olisi tarvetta useassa kunnassa. Usein suurin tarve perhetyöntekijälle on juuri perheiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen heidän omassa lähiympäristössään ja arjessa mukana elämiseen.

Esimerkkinä käytännöstä voisi olla Imatran mallin mukainen tapa tuoda varhaista sekä ennaltaehkäisevää tukea ja apua perheisiin. Mallin mukaan kotiapua ja perhetyötä tarjotaan yhtenä osana kaupungin yleispalveluja. Tehtävää varten on perustettu uusia virkoja, joihin on valittu ammattitaitoiset työntekijät ja oletuksena on, että ammatillisesti hoidettu ennaltaehkäisy hankkii helposti omat palkkakulunsa vähentyneinä laitoshoito- sekä muina sosiaali- ja terveyskuluina. Ja mikä tärkeintä; palvelu vähentää huomattavan määrän inhimillistä kurjuutta ja pahoinvointia sekä mahdollistaa tulevan sukupolven terveen kasvamisen osaksi tätä yhteiskuntaa.

Vetoammekin uuteen eduskuntaan, että se omalta osaltaan ennen kaikkea mahdollistaa ja samalla myös velvoittaa kaikki Suomen kunnat järjestämään riittävän määrän sellaista helposti tavoitettavaa apua, mitä erilaissa tilanteissa olevat lasten ja nuorten perheet tarvitsevat.

Anna Härkin
Keskustanaisten hallituksen jäsen
Pohjois-Karjala
 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen: Koulutusjärjestelmää ei saa näivettää

23.3.2015 16:33:27

Koulutuksen avulla kasvatetaan kansakunnan sivistys- ja osaamispääomaa. Suomalainen koulutus on kehittynyt monien vaiheiden kautta nykyiseen, laajasti arvostettuun asemaansa. Ensin tulivat kiertokoulut, sitten yleinen oppivelvollisuus ja kansakoulut. Nykyinen kolmiportainen järjestelmä alkoi muotoutua peruskoulu-uudistuksen myötä. Se toteutettiin järkevästi vaiheittain edeten pohjoisesta etelään. Nyt peruskoulusta voi edetä toisen asteen koulutukseen ja sieltä edelleen korkeakouluasteelle joko alempia tai ylempiä korkeakoulututkintoja suorittamaan.

Johtavana ajatuksena suomalaisessa koulutuspolitiikassa on ollut yhdenvertaisten kouluttautumismahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kansalaisille taustasta riippumatta. Tämän turvaamiseksi koulutus on pidetty ilmaisena eli yhteiskunnan tarjoamana palveluna. Lisäksi koulutus on hajautettu alueellisesti korkeinta yliopistotasoa myöten. Erityisesti toisen asteen ammattioppilaitosten hajauttaminen maakuntiin on ollut hyvä ratkaisu. Yritykset ovat saaneet tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa läheltä ja toisaalta nuorille on ollut tarjolla koulutusta ja työtä kotiseudullaan.

Nyt koulutusjärjestelmää, erityisesti toisen asteen koulutusta, ollaan vaikeaan taloustilanteeseen vedoten keskittämässä suurempiin yksiköihin. Käytännössä lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia halutaan viedä kasvukeskuksiin ja suurempiin kaupunkeihin. Sitä ei ole mietitty, onko peruskoulun päättänyt nuori 16- vuotiaana valmis muuttamaan kodin suojasta kasvukeskuksiin ja suuriin kaupunkeihin. Entä miten käy kansalaisten alueellisen tasa-arvon?

Olen toiminut lähes neljäkymmentä vuotta yliopistomaailmassa sekä työ- että luottamustehtävissä. Työtehtävissäni olen saanut seurata lahjakkaiden nuorten kehittymistä ja kasvamista ensimmäisestä fuksivuodesta aina tohtorin tutkintoon saakka. Luottamustehtävissäni olen saanut tutustua myös yliopiston, ammattikorkeakoulun ja ammatillisten oppilaitosten toimintaan hallinnon tasolta. Olen vuosien myötä tullut yhä vakuuttuneemmaksi koulutusjärjestelmämme korkeasta tasosta ja siitä tukevasta perustasta, jonka se on kansakuntamme hyvinvoinnille tarjonnut.

Vuosien varrella on ollut havaittavissa naisten osuuden kasvu varsinkin koulutuksen korkeimmalla tasolla eli yliopistoissa. Jopa tekniikan ala on naisistunut voimakkaasti muun muassa bio-, ympäristö- ja materiaalitekniikan aloilla. Samanlaista kehitystä on nähtävissä kauppa- ja oikeustieteiden alueilla. Tämän kehityksen seurauksena naisten määrä myös yritysten ja yhteiskunnan johtotehtävissä on lisääntymässä. Naiset tuovat mukanaan taloudellisen osaamisen ja inhimillisen näkökulman päätöksentekoon.

Me emme vaikeista ajoista huolimatta saa näivettää hyvinvointiyhteiskuntamme kivijalkaa eli koulutusjärjestelmää tai heikentää koulutuksen alueellista tavoitettavuutta. Me tarvitsemme seuraavaan hallitukseen pitkästä aikaa keskustalaisen opetusministerin ja tietenkin naisen. Nykyinen alueellisesti tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä on pitkälti rakennettu keskustalaisten opetusministerien johdolla ja keskustaa tarvitaan taas järjestelmää turvaamaan.

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
Keskustanaisten hallituksen jäsen
Pirkanmaa

 

Tiedote: Keskustanaiset valitsivat puheenjohtajiston edustajakokouksessaan Seinäjoella

7.6.2015 Suomen Keskustanaiset ry:n 35. sääntömääräinen edustajakokous järjestettiin 6.-7.6. Seinäjoella. Keskustanaiset päättivät kokouksessaan mm. periaatteellisesta toimintasuunnitelmasta vuosiksi 2015 – 2017, käsittelivät jäsenyhdistystensä aloitteita ja valitsivat puheenjohtajiston seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kokoukseen osallistui 187 äänivaltaista edustajaa ja 60 tarkkailijaa.

Varsinais-Suomen Keskustanaiset: Kouluihin lisää aikuisia koulukiusaamisen kitkemiseksi

29.4.2015 Koulukiusaaminen on vakava asia. Tutkimusten perusteella jatkuvasti kiusatuksi joutuu 10–20 % alakoulun ja 5–10 % yläkoulun oppilaista eli keskimäärin yksi kymmenestä. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan kerro kiusaamisesta kenellekään. Usein puhumisen esteenä ovat pelko kiusaamisen lisääntymisestä tai aiemmat kokemukset siitä, ettei kertominen kuitenkaan auta. Sen myöntäminen, että ei tule hyväksytyksi kavereiden parissa, on vaikea asia kenelle tahansa.

Avain-lehti

Avain_kansi_2_15.jpg 

 

Avain-lehti, erilainen naistenlehti
Tutustu, ihastu ja tilaa!




Osallistu

KOL_logo.jpg

KENU_logo.jpg

Kerttu.jpg

Nytkis.jpg

Keskustanaiset verkossa